Mielipide Hartolan Isosuon turvetuotantohankkeesta

Mielipide Isosuon turvetuotantohankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta

Suomen sudenkorentoseura ry (jatkossa "SSS") on vuonna 2006 perustettu valtakunnallinen yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää sudenkorentojen tutkimusta, suojelua ja harrastusta Suomessa.

Hartolan Turve ja Vapo Oy suunnittelevat turpeenoton aloittamista Hartolan Isosuolla yhteensä 212 ha alalta. Alueella on entuudestaan turpeenottoa 25 ha alalla, mutta muutoin suo on luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen. Suunnitelman mukaan suunnitellun tuotantoalueen vedet johdetaan kahteen eri kohtaan; tuotantoalueen pohjoispuolella olevan purkuojan kautta Jääsjärven Hakokallionlahteen ja toista purkuojaa pitkin Tainionvirtaan (ja sieltä edelleen Jääsjärveen Hakokallionlahden pohjoispuolelle).

Arviointiohjelman perusteella "Vaikutuksia eläimistöön tarkastellaan Isosuon alueella tehdyn linnustoselvityksen perusteella". Turvetuotannon pääasialliset haittavaikutukset eliölajeihin syntyvät suolla vallitsevan, kosteaan elinympäristöön sopeutuneen eliöyhteisön poistamisesta turpeenoton valmistelutöiden yhteydessä sekä alapuoliseen vesistöön kohdistuvan kiintoaine-, humus- ym. kuormituksen myötä. Tämän vuoksi arviointiohjelma vaikuttaa sangen puutteelliselta, sillä siinä ei esitetä tehtäväksi mitään selvityksiä hankkeen vaikutuksista uhanalaisiin ja/tai Luontodirektiivin IV(a) -liitteessä mainittuihin vesieläimiin.

SSS:n tietojen mukaan Jääsjärven Hakokallionlahdessa elää Luontodirektiivin IV(a) liitteessä mainittu täplälampikorento (Leucorrhinia pectoralis). Hartolan ja naapurikuntien alueella elää lisäksi IV(a) -liitteen lajeista kirjojokikorentoa (Ophiogomphus cecilia) sekä siro- ja lummelampikorento (Leucorrhinia albifrons, L. caudalis). Nämä kaikki voivat elinympäristövaatimustensa perusteella esiintyä myös Isosuon turvetuotantoalueen vaikutusalueella. Luontodirektiivin IV(a) -liitteessä mainittujen eläinlajien lisääntymispaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. SSS esittää, että em. lajiston esiintyminen hankkeen vaikutusalueella selvitetään. Vasta lajistoselvityksen jälkeen voidaan luotettavasti arvioida hankkeen vaikutuksia em. tiukasti suojeltuihin lajeihin. Lajistoselvityksen jälkeen hankkeesta vastaavien tulee selvittää, heikentääkö turpeentuotannon aiheuttama lisääntynyt vesistökuormitus em. lajiston lisääntymisolosuhteita. Tässä yhteydessä tulee myös arvioida poikkeusolojen (tulipalot, tulvat jne.) aiheuttamat äkilliset kiintoaineen ja humuksen huuhtoumapiikit.

Arviointiohjelmassa ei perusteltu mitenkään hankkeen vesistövaikutusalueen rajausta. Kuten arviointiohjelmassakin todetaan, Jääsjärven vedenlaatu on erinomainen ja vedenlaadun vaihtelut ovat olleet vähäisiä. Lisääntynyt kuormitus vesistöön saattaa muuttaa esimerkiksi edellä mainitun täplälampikorennon elinolosuhteita Hakokallionlahtea laajemmallakin alueella. SSS esittää, että hankkeesta vastaavat esittäisivät tarkemmat mallilaskeumat vesistökuormituksen alueellisesta jakaantumisesta Jääsjärveen, jotta vaikutusten arviointi voitaisiin tehdä kokonaisuudessaan sille alueelle, jolle hankkeen vaikutuksetkin yltävät.

SSS antaa pyydettäessä tarkempia ohjeita sudenkorentojen inventointimenetelmistä ja selvityksiin kykenevien henkilöiden yhteystietoja.

Suomen sudenkorentoseura ry:n puolesta

Jussi Mäkinen