Mielipide Hartolan Isosuon turvetuotantohankkeesta 2

Kohteesta Korentowiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Mielipide Hartolan Isosuon turvetuotantohankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta

Suomen sudenkorentoseura ry on vuonna 2006 perustettu valtakunnallinen yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää sudenkorentojen tutkimusta, suojelua ja harrastusta Suomessa.

Seura esittää mielipiteenään YVA-selostuksesta seuraavaa:

Sudenkorentoselvityksessä hankkeen vaikutusalueelta löytyi kaksi Luontodirektiivin IV(a) -liitteen sudenkorentolajia, täplälampikorento (Leucorrhinia pectoralis) ja lummelampikorento (L. caudalis). Näiden lajien lisääntymispaikkojen heikentäminen on kielletty ja sen vuoksi lisääntyvän turvetuotannon mukanaan tuomaan lisäkuormitukseen tulee suhtautua erittäin kriittisesti.

Sudenkorentoselvitys oli tehty puutteellisesti. Inventointiohjeen (Sierla ym. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa, Suomen ympäristö 742) mukaan inventointi tulisi tehdä vähintään kolme kertaa lentokauden eri vaiheissa. Inventointiohjeessa mainitaan myös erityisesti, että kirjojokikorennon (Ophiogomphus cecilia) inventointi tulisi tehdä 10.7. jälkeen. Pöyryn raportin mukaan sudenkorentoinventointi tehtiin kesäkuussa, mutta ei kerrota suoraan monenako päivänä paikalla käytiin. Ilmeisestikin vain yhtenä päivänä, sillä sudenkorentohavaintoja on vain 27.6.2009. Suomen sudenkorentoseura toi jo hankkeen aiemmassa vaiheessa esille, että luontodirektiivin IV(a)-liitteen laji kirjojokikorento kuuluu Tainionvirran mahdolliseen lajistoon. Niinpä tämän selvityksen perusteella ei voida mitenkään arvioida hankkeen vaikutuksia siihen.

Selvityksessä ei perustella mitenkään, mihin perustuu arviot siitä, että lisääntynyt kuormitus Hakokallionlahdessa ei olisi haitallista siellä tavatuille luontodirektiivin IV(a) -liitteen lajeille. YVA-selostuksessa todetaan kuitenkin, että Jääsjärven Hakokallionlahden vedenlaatuun eivät Jaakkolansuolta tulevat kuivatusvedet ole vaikuttaneet, sillä lahden vesi on kirkasta, vähäravinteista ja vähähumuksista. Tämän perusteella ei voida olettaa, että lisäkuormituskaan ei muuttaisi tilannetta, vaan se voi nimenomaan olla se “olki joka murtaa kamelin selän”. Tunnetusti vesiekosysteemien laatu muuttuu usein kertaluontoisesti hyvästä huonoon kuormituksen ylittäessä tietyn kynnysarvon.

Yleisinä kommentteina YVA-selostuksessa Seura haluaa vielä kommentoida, että tutkimusten yhteydessä Hartolan Isosuolta mainitaan löytyneen tieteelle entuudestaan kuvaamaton pussikoilaji. Eli toisin sanoen Hartolan Isosuo on sen ainoa tunnettu esiintymä maailmassa! Silti selostuksessa vähätellään suon arvoa perhoslajistoon toteamalla, että suon lajistoa ei voida pitää ainutlaatuisena.

Selostuksessa viitataan useisiin lähteisiin, joita ei löydy lähdeluettelosta, mikä tekee aineiston arvioinnista vaikeaa. Näitä puutteellisia viitteitä osui silmiin mm. seuraavat:

Päijät-Hämeen ympäristökeskus 2009 (s. 74)

Luontoselvitys Metsänen 2009 (mm. s. 75)

Mannerkoski 2001 ja Sierla ym. 2004 (s. 78)


Jussi Mäkinen

Suomen Sudenkorentoseura ry

puheenjohtaja