Mielipide Pohjois-Hartolan ranta- ja kyläyleiskaavaluonnoksesta

Kohteesta Korentowiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomen sudenkorentoseura ry:n mielipide Pohjois-Hartolan ranta- ja kyläyleiskaavaluonnoksesta:


Suomen sudenkorentoseura ry (jatkossa "seura") on vuonna 2006 perustettu valtakunnallinen yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää sudenkorentojen tutkimusta, suojelua ja harrastusta sekä toimia alan tutkijoiden ja harrastajien yhdyssiteenä Suomessa.


Seura toteaa, että ranta- ja kyläyleiskaavaa varten laadittu luonto- ja maisemaselvitys (Pöyry Environment Oy / biologi Soile Turkulainen) ei täytä lain vaatimuksia kaavan vaikutusten selvittämisestä alueen kasvi- ja eläinlajeihin (MRL 9§, MRA 1§).


Luonto- ja maisemaselvityksen perusteella maastokartoitukset alueelle tehtiin 26.- 29.6.2006. Koska ko. biologi on ilmoittanut tehneensä samoina päivämäärinä myös Pohjois-Sysmän ranta- ja kyläyleiskaavaa varten luonto- ja maisemaselvityksen (nähtävillä Sysmän kunnan sivuilla www.sysma.fi), on käytännössä jäänyt n. 2 vuorokautta aikaa Pohjois-Hartolan kaavaselvityksiä varten. Selvitysalueella on kaavaselostuksen perusteella n. 210 km rantaviivaa, joten käytetty aika on aivan riittämätön edes alueiden pintapuoliseen kartoitukseen.


Seuran tietojen perusteella Sysmän - Hartolan alueella tavataan Luontodirektiivin IV(a) liitteissä mainittuja sudenkorentolajeja lummelampikorento (Leucorrhinia caudalis), sirolampikorento (L. albifrons) ja täplälampikorento (L. pectoralis). Lumme- ja sirolampikorento suosivat järviä ja lampia, joilla on runsasti kelluslehtistä kasvillisuutta (lumme, ulpukka), täplälampikorentoa tavataan puolestaan järvillä, joiden rannoilla on rehevää ilmaversoista vesikasvillisuutta (lähinnä järviruoko ja järvikorte). Paremmin inventoidun Sysmän alueella em. lajeja on tavattu useista paikoista, ja Hartolan vähien inventointikertojen perusteellakin em. lajit kuuluvat kunnan lajistoon.


Luontodirektiivin IV(a) liitteessä mainittujen sudenkorentolajien esiintyminen estää nykyisen lainsäädännön perusteella vesirakentamisen lajien lisääntymispaikoilla ja niiden välittömässä läheisyydessä. Tämän vuoksi ne ovat vaikutuksiltaan rantarakentamiseen vielä merkittävämpiä kuin esimerkiksi samassa liitteessä mainittu liito-orava (Pteromys volans), jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen huomioiminen on yleensä yhteensovitettavissa loma-asuntojen rakentamisen kanssa.


Seura toteaa, että ennen lisäselvityksiä kaavan vaikutuksia Luontodirektiivin IV(a) liitteessä mainittuihin sudenkorentolajeihin ei voida arvioida. Seura antaa pyydettäessä tarkempia ohjeita sudenkorentojen inventointimenetelmistä ja selvityksiin kykenevien henkilöiden yhteystietoja.


Seura pyytää kirjallista vastinetta mielipiteeseensä.


Suomen sudenkorentoseura ry:n puolesta


Jussi Mäkinen