Mielipide Pohjois-Sysmän ranta- ja kyläyleiskaavasta

Suomen sudenkorentoseura ry:n mielipide Pohjois-Sysmän ranta- ja kyläyleiskaavaluonnoksesta:

Suomen sudenkorentoseura ry (jatkossa "seura") on vuonna 2006 perustettu valtakunnallinen yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää sudenkorentojen tutkimusta, suojelua ja harrastusta sekä toimia alan tutkijoiden ja harrastajien yhdyssiteenä Suomessa.

Seura toteaa, että ranta- ja kyläyleiskaavaa varten laadittu luonto- ja maisemaselvitys (Pöyry Environment Oy / biologi Soile Turkulainen) ei täytä lain vaatimuksia kaavan vaikutusten selvittämisestä alueen kasvi- ja eläinlajeihin (MRL 9§, MRA 1§).

Luonto- ja maisemaselvityksen perusteella maastokartoitukset alueelle tehtiin 26.- 29.6.2006. Koska ko. biologi on ilmoittanut tehneensä samoina päivämäärinä myös Pohjois-Hartolan ranta- ja kyläyleiskaavaa varten luonto- ja maisemaselvityksen (nähtävillä Hartolan kunnan sivuilla www.hartola.fi), on käytännössä jäänyt n. 2 vuorokautta aikaa Pohjois-Sysmän kaavaselvityksiä varten. Selvitysalueella on kaavaselostuksen perusteella n. 232 km rantaviivaa, joten käytetty aika on aivan riittämätön edes alueiden pintapuoliseen kartoitukseen.

Luonto- ja maisemaselvityksessä todetaan, että Luontodirektiivin IV(a)-liitteen lajeihin kuuluvia lummelampikorentoa (Leucorrhinia caudalis) ja täplälampikorentoa (L. pectoralis) esiintyy Artjärvellä ja Ylä-Vehkajärvellä. Täplälampikorento on mainittu myös Luontodirektiivin II -liitteessä. Sekä Ylä-Vehkajärvi että Artjärvi sisältyvät Sysmän lintuvesien Natura 2000-alueeseen. Luonto- ja maisemaselvityksessä Ylä-Vehkajärvi ja Artjärvi on luokiteltu maisema-ekologiselta rantaluokitukseltaan I -luokkaan (Luonto- ja/tai maisema-arvoiltaan merkittävä ranta, johon ei tulisi rakentaa). Tästä huolimatta kaavaluonnoksessa on esitetty em. kohteille useita Natura 2000 alueeseen rajoittuvia uusia vapaa-ajan asunnon ja vakituisen asunnon rakennuspaikkoja.

Koska uudet rakennuspaikat epäilemättä lisäävät painetta rantojen ruoppaamiseen yms. vesirakentamiseen virkistyskäyttömahdollisuuksien parantamiseksi, on perusteltua epäillä tällä olevan vaikutusta Natura 2000 -kohteen luontoarvoihin, erityisesti täplälampikorennon lisääntymispaikkoihin. Em. seikan johdosta seura vaatii, että luonto- ja maisemaselvitystä on täydennettävä LSL 69§ mukaisella Natura-arvioinnilla.

Koska Sysmästä on aiempien selvitysten yhteydessä (Lammi ym. 2003) löydetty runsaasti Luontodirektiivin IV(a) -liitteessä mainittuja sudenkorentolajeja ja seuran havaintoarkistossa on kaava-alueelta useita muitakin em. lajeja koskevia havaintoja, tulisi näiden lajien esiintyminen alueella selvittää tarkemmin. Luontodirektiivin IV(a) liitteessä mainittujen sudenkorentolajien esiintyminen estää nykyisen lainsäädännön perusteella vesirakentamisen lajien lisääntymispaikoilla ja niiden välittömässä läheisyydessä. Tämän vuoksi ne ovat vaikutuksiltaan rantarakentamiseen vielä merkittävämpiä kuin esimerkiksi samassa liitteessä mainittu liito-orava (Pteromys volans), jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen huomioiminen on yleensä yhteensovitettavissa loma-asuntojen rakentamisen kanssa.

Seura antaa pyydettäessä tarkempia ohjeita sudenkorentojen inventointimenetelmistä ja selvityksiin kykenevien henkilöiden yhteystietoja. Seura voi myös maksua vastaan laatia kirjallisen selvityksen tiedossaan olevista Luontodirektiivin IV(a) liitteen sudenkorentolajeista kaava-alueelta.

Seura pyytää kirjallista vastinetta mielipiteeseensä.

Suomen sudenkorentoseura ry:n puolesta

Jussi Mäkinen