Ruskohukankorento

Kohteesta Korentowiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ruskohukankorento
Tieteellinen luokittelu
Lahko: Sudenkorennot (Odonata)
Alalahko: Aitosudenkorennot (Anisoptera)
Heimo: Varsinaiset sudenkorennot (Libellulidae)
Suku: Libellula Linnaeus 1758
Laji: quadrimaculata Linnaeus 1758
Levinneisyys

Ruskohukankorento (Libellula quadrimaculata) on Suomen yleisimpiä sudenkorentolajeja ja se on varsin helppo tunnistaa. Vaikka lajin yksilöt ovatkin taitavia lentäjiä, ne laskeutuvat usein, jolloin lajille tyypillinen siipikuviointi erottuu helposti.

Libquaantinoja1.jpg

Ruskohukankorentonaaras. Kuva Antti Antinoja

Ulkonäkö ja tunnistaminen

Pituus: 40-48 mm.

Kuten lajin tieteellinen nimi kertoo (quadrimaculata = nelitäpläinen), on ruskohukankorennon helpoin tuntomerkki sen siipien täplät. Kussakin siivessä on kaksi mustaa täplää, siiven keskiosan siipisolmun (nodus) ja siipitäplän (pterostigma) kohdalla. Takasiiven tyvellä on tumma laikku.

Siiven etureunan ja takaruumiin väritys muuttuu harmahtavammaksi yksilöiden vanhetessa. Siiven etureuna ja takaruumis ovat kirkkaamman värisiä nuorilla yksilöillä.

Ruskohukankorennosta tavataan harvinaista praenubila -muotoa, joilla siipien kärkiosassa on tummentunut vyö. Joillakin praenubiloilla kaikkien siipien kärkiosassa on huomiota herättävän voimakas tumma vyö, toisilla vyö kapenee kolmiomaiseksi kiilaksi eikä yllä siiven takareunaan asti. Joillain yksilöillä savuttuneisuutta on vain vaivoin havaittavissa siipitäplän ympärillä. Muodon osuus kokonaisyksilömäärästä vaihtelee paikasta ja vuodesta riippuen noin 1 - 0,1 % välillä.

Elinympäristö

Ruskohukankorento viihtyy lähes kaikissa Suomen vesistöissä, merenlahdista järvien rannoille. Lajia tavataan myös virtavesien ääreltä, mutta tyypillisesti laji esiintyy runsaimmillaan runsaskasvuisten lampien ja lahtien äärellä.

Esiintyminen

Hyvin yleinen ja hyvin runsaslukuinen laji; yksi laajimalle levinneistä korennoistamme jota tavataan helposti jopa satoja yksilöitä päivässä sopivalla paikalla. Lajin lentoaika alkaa toukokuussa ja kestää elokuulle. Esiintyminen on runsaimmillaan kesä- ja heinäkuun vaihteen tienoilla. Aikuisia on tavattu 8.5.-18.9. välisenä aikana.

Kuvia

Libellula quadrimaculata sulka haro 1.jpg

Ruskohukankorentokoiras. Kuva Sulka Haro.

Libellula quadrimaculata sulka haro 2.jpg

Ruskohukankorentokoiras. Kuva Sulka Haro.

Libellula quadrimaculata sulka haro 3.jpg

Ruskohukankorento. Kuva Sulka Haro.

Libqua 23052007 Hollola makinen2.jpg

Vastakuoriutuneen ruskohukankorennon siipitäplät ovat vielä harmaat. 23.5.2007, Hollola. Kuva: Jussi Mäkinen.

Libellula quadrimaculata sulka haro 4.jpg

Ruskohukankorennon praenubila värimuoto, naaras. Tällä harvinaisella muodolla siivet ovat värittyneet siipitäplien takaa. Kuva Sulka Haro.

Libqua Saunapellonpuisto.jpg

Ruskohukankorennon toukka. Kuva Petro Pynnönen, kuvattu akvaariossa.

070503 Libqua Saunapellonpuisto.jpg

Toukan pyyntinaamarin sivulisäkkeiden reunahampaat ovat hyvin matalat ja lisäkkeiden alareunan lähellä on keltainen viiru. Kuva Petro Pynnönen, kuvattu akvaariossa.

Lähteet

  • Dijkstra, K.-D. 2006: Field Guide to the Dragonflies of Britain and Europe.
  • Karjalainen, S. 2002: Suomen Sudenkorennot.
  • Valtonen, P. 1980: Die Verbreitung der finnischen Libellen. - Notulae Entomologicae 60: 199-215
  • http://www.hatikka.fi
  • http://www.korento.net