Tummasyyskorento

Tieteellinen luokittelu

Lahko:	Sudenkorennot (Odonata)
Alalahko:	Aitosudenkorennot (Anisoptera)
Heimo:	Varsinaiset sudenkorennot (Libellulidae)
Suku:	Sympetrum Newman 1833
Laji:	danae Sulzer 1776

Levinneisyys

Tummasyyskorento (Sympetrum danae) on erittäin yleinen ja runsas loppukesän pieni ja tumma jokapaikan laji etelärannikolta aina Lapin keskiosiin saakka.

Koiras, jossa vielä merkkejä esiaikuisuudesta. Kuva: Sulka Haro

Ulkonäkö ja tunnistaminen

Pituus: 26-34 mm.

Hyvin pieni syyskorento. Vanha koiras on erittäin helppo tunnistaa värityksen ollessa lähes kokomusta. Naaraat ja nuoret muistuttavat muita syyskorentoja, mutta ovat pieniä ja helposti tunnistettavissa:

hartiolla on musta tai tumma kolmio
takaruumiin sivut ovat mustat
keskiruumiin sivut laajalti mustan ja keltaisen kirjavat, mustan sisään jää kolme irtonaista keltaista täplää
jalat mustat.

Koiras voidaan sekoittaa myös lampikorentoihin, mutta naama ei ole valkoinen. Myös jotkut Ahvenanmaan lännensyyskorennoista muistuttavat mustan määrältään tummasyyskorentonaaraita, mutta ovat muodoltaan erilaisia ja huomattavasti suurempia, mustan ollessa epäselvemmin rajautunutta ja hartioiden mustan kolmion puuttuesssa.

Elinympäristö

Kaikenlaiset seisovat ja hitaasti virtaavat vedet. Lajia tavataan niin suolammilla kuin jopa kirkasvetisissä suihkulähteissä. Usein erittäin yleinen matalilla rantaniityillä ja luhdilla.

Esiintyminen

Hyvin yleinen Etelä-Suomessa. Harvinaistuu pohjoiseen mentäessä ja puuttuu pohjoisimmasta Lapista. Lentoaika heinä-lokakuu. Aikuisia tavattu 17.6.-29.10. välisenä aikana.

Kuvia

Tummasyyskorentokoiras lennossa, Helsinki. Kuva: Petro Pynnönen

‎

Naaras, Valkeala. Kuva: Jukka Toivanen

Tummasyyskorentonaaras, Pori. Kuva: Rane Olsen

Tummasyyskorentojen parittelu, Pori. Kuva: Rane Olsen

Nuoret yksilöt ovat vielä melko keltaisia. Koivun lehti toimii hyvänä kokovertailuna. Kuvassa nuori koiras. Kuva: Sulka Haro

Tummasyyskorento (Sympetrum danae), nuori naaras, 31.7.2006, Eura. Kuva: Sami Luoma

Vanha koiras on lähes kokomusta. Nurmijärvi 8/07. Kuva: Miikka Friman

Lähteet

Dijkstra, K.-D. 2006: Field Guide to the Dragonflies of Britain and Europe.
Valtonen, P. 1980: Die Verbreitung der finnischen Libellen. - Notulae Entomologicae 60: 199-215
Karjalainen, S. 2002: Suomen sudenkorennot
Askew, R. 2004: The Dragonflies of Europe
http://www.korento.net