Idänjokikorento
Aitojokikorento | ||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Tieteellinen luokittelu | ||||||||||
|
Idänjokikorento (Gomphus flavipes) on tavattu Suomessa vain kerran, 6.9.2014 Savitaipaleella.
Suomen ensimmäinen idänjokikorento 6.9.2014 Savitaipaleella. Yksilö pyydystettiin kuvattavaksi pieneltä suolammelta myöhäisenä aitojokikorentona, mutta havainnoija määritti korennon myöhemmin kuvista idänjokikorennoksi. Yksilö päästettiin takaisin luontoon. Kuva: Jouko Rantanen
Tuntomerkit
Koko 50-55 mm.
Muistuttaa eniten aitojokikorentoa, mutta eroaa siitä seuraavasti: Takaruumiin kaikissa jaokkeissa päällä keltaiset kuviot, aitojokikorennon jaokkeet 8.-10. ovat päältä mustat. Jaloissa runsaasti keltaista. Keskiruumiin sivuilla hyvin vähän mustaa. Keskiruumiin etuosassa päältä katsottuna mustan ympäröimät soikeat täplät ja mustien alueiden väli on kapealti keltainen (ks. kuva). Idänjokikorento on lisäksi hieman aitojokikorentoa suurempi.
Elinympäristö
Suosii hitaasti virtaavia keskisuuria ja isoja jokia. Sen sanotaan olevan vaikeasti havaittava koska se ei aikuistuttuaan elä joen äärellä kuin munimisen aikaan. Paras tapa löytää laji on etsiä sen toukkanahkoja. Laji suosii muta-, savi-, hiekka- ja hiesupohjia ja välttää ympäristöjä, joissa on runsaasti maatuvaa kasviainesta.
Esiintyminen
Suomessa on toistaiseksi havaittu vain yksi yksilö, ja havainto on samalla ainoa koko Pohjoismaiden alueella. Etelämpänä Euroopassa laji on yleistynyt 1990-luvulta alkaen huomattavasti verrattuna viime vuosisadan aallonpohjaan. Euroopassa lajia on löydetty viime aikoina lukuisista uusista paikoista, ja laji on monin paikoin levinnyt takaisin alueille joilta se on aiemmin hävinnyt. Idänjokikorentoa on pidetty esimerkkinä lajista, jonka suojelu on onnistunut tuloksena muun muassa tiukentuneen ympäristölainsäädännön seurauksena tapahtuneesta vesien tilan kohentumisesta.
Kuvia
Savitaipale 6.9.2014 Kuva: Jouko Rantanen
Bulgaria VI.2006. Kuva: Janne Koskinen
Muuta
Lajista on toistaiseksi käytetty rinnakkain nimiä Gomphus flavipes ja Stylurus flavipes. Uusimman fylogeneettisen tutkimuksen mukaan laji kuuluu sukuun Stylurus. linkki lähteeseen
Idänjokikorento on mainittu EU:n luontodirektiivin IV-liitteessä, joten lajin lisääntymispaikan hävittäminen tai heikentäminen on kiellettyä.
Viitteet
- Askew, R. 2004: The Dragonflies of Europe.
- Boudot, J.-P. & Dyatlova, E. 2015: Gomphus flavipes (Charpentier, 1825). Teoksessa Boudot, J.-P. & Kalkman V.J. (toim.), Atlas of the European dragonflies and damselflies. — KNNV publishing, Alankomaat
- Wikipedia
- www.iucnredlist.org
- Phylogenetic relationships of Gomphidae