Sudenkorennon kuoriutuminen

Sudenkorennon kuoriutuminen on sudenkorennon toukan viimeinen nahanluonti, jonka seurauksena syntyneen imagon ruumiinkoko ei enää kasva. Sudenkorennon kuoriutuessa sen toukka on noussut vedenpinnan yläpuolelle, toukan nahka repeää ja sen sisältä työntyy ulos hitaasti aikuinen sudenkorento. Kuoriuduttuaan korento pumppaa ilmaa ja nestettä siipiinsä ja takaruumiiseensa, jotka laajenevat. Kun korento on valmis lentoon, se odottaa usein sopivan tyyntä ja aurinkoista säätä kunnes lähtee neitsytlennolleen. Anisoptera -lajit avaavat siipensä ennen lentoonlähtöä.

Sudenkorento on kuoriutuessaan hyvin haavoittuvainen ja petoeläinten välttämiseksi sudenkorennon kuoriutuminen tapahtuu usein yöllä tai varhain aamulla, mutta kuoriutuvia korentoja voi nähdä toisinaan pitkin päivää. Sudenkorentojen massakuoriutumisen yhteydessä yksilöitä kuoriutuu lähes samanaikaisesti suuri määrä. Tyypillisimpiin massakuoriutujiin lukeutuvat useat aikaisin lentävät lajit, kuten esimerkiksi ruskohukankorento (Libellula quadrimaculata). Niin ikään monet paikallisesti runsaslukuisina tavattavat lajit voivat kuoriutua sankoin joukoin suhteellisen lyhyen ajan sisällä.

Kuoriutuva korento ei voi paeta, joten sen kuvaaminen on helppoa. Kuoriutumisen alkamisesta neitsytlentoon kestää yleensä 2-3 tuntia suurilla lajeilla ja kaikkein pienimmillä lajeilla viimeinen nahanluonti kestää peräti puoli tuntia. Neitsytlennon jälkeen voi jäljelle jääneen exuvian kerätä talteen; lajimääritys aikuisesta auttaa varman lajitiedon saamisessa. Kuoriutuva ja vastakuoriutunut sudenkorento on ns. teneraali yksilö. Sen siivet ovat vielä hauraat ja tuhoutuvat helposti mikäli niihin koskee. Anna sudenkorennon siis kuoriutua rauhassa! Lisätietoa sudenkorennon toukan viimeisestä nahanluonnista löytyy yleistiedon ohesta sekä exuviasivulta.