Täplälampikorento

Kohteesta Korentowiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Täplälampikorento
Tieteellinen luokittelu
Lahko: Sudenkorennot (Odonata)
Alalahko: Aitosudenkorennot (Anisoptera)
Heimo: Varsinaiset sudenkorennot (Libellulidae)
Suku: Leucorrhinia Brittinger 1850
Laji: pectoralis Charpentier 1825
Levinneisyys

Rauhoitettu laji!

Täplälampikorento (Leucorrhinia pectoralis) on Etelä-Suomen rehevien ja runsaskasvuisten vesistöjen paikoittainen ja rauhoitettu laji.

19-220608 2093.jpg

Täplälampikorento, Koiras. Valkeala. Kuva: Jukka Toivanen

Ulkonäkö ja tunnistaminen

Takaruumiin pituus: 23,5-26 mm, kokonaispituus 32-39 mm.

Täplälampikorento kuuluu samaan ryhmään kuin iso- ja pikkulampikorento - koiras on mustan, punaisen ja keltaoranssin kirjava, naaraan ollessa pohjaväriltään musta voimakkain keltaisin kuvioin.

Muodoltaan muistuttaa muita lampikorentoja. Takaruumis melko kapea, keskeltä leventynyt ja päästä kapeampi, erona pikkulampikorennon lähes tikkusuoraan takaruumiiseen. Tekee hieman kookkaamaan ja rotevamman vaikutelman kuin pikkulampikorento.

Koiras musta punaisin kirjailuin. Helppo tunnistaan takaruumiin 7. jaokkeen kirkkaasta keltaisesta täplästä - pikkulampikorennon täplä aina himmeämpi ja pienempi ja on kirkkaimmillaankin vain himmeän oranssi. Takaruumiin yläpuolen muut täplät suuria ja leveitä, huomattavasti iso- ja pikkulampikorennon täpliä voimakkaampia. Takaruumiin tyvi hyvin laajalti punainen. Kylkisuonet vaaleat. Koiraan sukuelinten koukku (hamule) suuri ja käyrä. Vanhemmiten koiraiden takaruumiin punaiset täplät voivat tummua lähes huomaamattomiksi, 7. jaokkeen keltainen täplä erottuu tällöin huomiota herättävän voimakkaasti tummasta takaruumiista.

Naaras ja nuoret koiraat hyvin isolampikorentomaisia. Takaruumis hitusen tukevampi ja keltaiset merkinnät erittäin suuria ja selkeitä, takaruumiin tyven keltaisen kuvionnin ollessa erittäin laajaa. Vanhoilla naarailla 7. jaokkeen täplä erottuu usein muita täpliä kirkkaamman keltaisena. Nuorten naaraiden kaikki takaruumiin täplät ovat yhtä kirkkaita ja niiden varma määritys edellyttää sukuelinten tarkastamista: naaraan sukuaukon suojus on kaksiosainen, suomujen ollessa kolmiomaisia (isolampikorennolla litteähkö).

Elinympäristö

Pectoralisbiotooppi makinen.jpg

Oikealla: Täplälampikorento viihtyy ruovikon sisään jäävissä, suojaisissa allikoissa joissa on runsaasti vesikasvillisuutta. Hollola 2007. Kuva: Jussi Mäkinen

Vaativa, rehevien elinympäristöjen laji, ei suolampipainotteinen kuten muut lampikorentomme. Useimmiten rehevissä seisovissa vesissä ("lintujärvillä") joissa runsas kasvillisuus, usein kortetta. Tavattu joskus myös suolammilta ja jopa reheviltä merenlahdilta.

Esiintyminen

Paikottainen ja harvalukuinen eteläisessä Suomessa, esiintyminen painottuu kaakkoon ja Järvi-Suomeen. Runsaimmillaan Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa ja Suomenlahden rehevillä merenlahdilla. Paikoin hyvin runsaslukuinen. Satakunnassa laji on harvinainen. Lisääntyviä populaatioita tavattu pohjoisimmillaan Laukaassa ja Hankasalmella, lisäksi yksi muita selvästi pohjoisempi havainto yksinäisestä koiraasta Kajaanista.

Aikuisia on tavattu lennossa 23.5.-17.8. välisenä aikana. Päälentokausi on melko lyhyt ja ulottuu osapuilleen kesäkuun puolivälistä heinäkuun puoliväliin, mutta laji voi olla runsaslukuinen hyvinä vuosina jo kesäkuun alkupuolella. Kehitys Suomessa todennäköisesti kaksivuotinen, mutta jo Berliinin alueella Saksassa laji voi olla univoltiininen.

Muuta

Rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla. Mainittu Luontodirektiivin IV(a) -liitteessä, jossa luetellut lajit edellyttävät tiukkaa suojelua. Lisääntymispaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Lisäksi laji on myös Luontodirektiivin II -liitteen laji, jolle tulee osoittaa erityisten suojelutoimien alueita. Kts. myös Sudenkorentojen suojelu.

Kuvia

Leupec 05072007 janakkala makinen.jpg

Täplälampikorento, koiras. 5.7.2007 Janakkala. Kuva: Jussi Mäkinen

TäplisPernaja1ppo.jpg

Täplälampikorento, koiras. Kuva: Petri Parkko

Leupec25052007hamina korkeamaki1.JPG

Täplälampikorento, nuori naaras. 25.5.2007 Hamina. Kuva: Esa Korkeamäki

Leupec25052007hamina korkeamaki2.JPG

Täplälampikorento, naaras. Nuoret täplälampikorennon naaraat määrittää varmimmin genitaaleista. 25.5.2007 Hamina. Kuva: Esa Korkeamäki.

Leupec11062007a makinen.jpg

Täplälampikorento, nuori naaras. 11.6.2007 Hollola. Kuva: Jussi Mäkinen

Leupec 11062007 hollola.jpg

Täplälampikorento, paritteleva pari. 11.6.2007 Hollola. Kuva: Jussi Mäkinen

Leupecpm2.jpg

"Täplälampparin" takaruumiin täplät ovat suuret. Vertaa erityisesti isolampikorentoon. Kuva: Petri Metsälä

Leupec 01072009 makinen.jpg

Vanhan naaraan takaruumiin 7. jaokkeen täplä erottuu selvästi muita täpliä kirkkaamman keltaisena. 1.7.2009, Nummi-Pusula. Kuva: Jussi Mäkinen

070520 Leupec Espoo.jpg

Täplälampikorennon toukka.

Umpeutuva oja janakkala makinen.jpg

Turpeen kaivuun seurauksena vuosikymmeniä sitten syntynyt allikko, jossa nykyään elää mm. lumme- ja täplälampikorentoa. Janakkala 5.7.07. Kuva: Jussi Mäkinen

Lähteet

  • Dijkstra, K.-D. 2006: Field Guide to the Dragonflies of Britain and Europe.
  • Karjalainen, S. 2002: Suomen Sudenkorennot.
  • Valle, K. J. 1952: Sudenkorennot, Odonata. Suomen eläimet 7.
  • Valtonen, P. 1980: Die Verbreitung der finnischen Libellen. - Notulae Entomologicae 60: 199-215
  • Askew, R. 2004: The Dragonflies of Europe
  • Brauner, O. 2006: Univoltine development of Leucorrhinia pectoralis and Brachytron pratense in a small water body in northeastern Brandenburg, Germany (Odonata: Libellulidae, Aeshnidae). - Libellula 25: 61-75