Hohtoukonkorento

Korentowiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hohtoukonkorento
Tieteellinen luokittelu
Lahko: Sudenkorennot (Odonata)
Alalahko: Aitosudenkorennot (Anisoptera)
Heimo: Ukonkorennot (Aeshnidae)
Suku: Aeshna Fabricius 1775
Laji: affinis (Vander Linden 1820)
Levinneisyys

Hohtoukonkorento (Aeshna affinis) on tavattu Suomessa vain kerran. Laji on Pohjois-Euroopassa vain satunnaisesti tavattava harhailija.

A Affinis male4.jpg

Hohtoukonkorento, koiras. Rodos, Kreikka, 2011. Kuva: Risto Toivonen.


Ulkonäkö ja tunnistaminen

Pituus: 57-66mm

Hohtoukonkorento on ukonkorennoksi pieni. Lennossa mahdollista sekoittaa samankokoiseen etelänukonkorentoon.

Lennossa, koiras

Vanhan koiraan takaruumis on huomiota herättävän sininen, keskiruumis vihreä tai sinivihreä. Silmät ovat kirkkaan siniset ja otsa valkoinen tai vanhemmiten sininen.

Keskiruumiin sivulla vain ohuita mustia juovia vihreällä pohjalla (etelänukonkorennolla leveät kellertävät juovat ruskealla pohjalla).

Lennossa, naaras / nuori koiras

Takaruumiin etuosa alareunastaan vaalean vihreä, samoin koko keskiruumis, silmät ja otsa. Keskiruumiin ohuet mustat kylkijuovat hädin tuskin erottuvat lennossa. Olkajuovat heikot, katkeavat.

Käsituntomerkit

Siipisuonitus kuten etelänukonkorennolla, erotuksena muihin kotimaisiin lajeihin: Anaalikolmio kolmisoluinen, "anal loopissa" kaksi solusaraketta. Siipitäplä vaaleanruskea, pitempi kuin etelänukonkorennolla.

Koiras: Vanhalla koiraalla takaruumiin 2. jaokkeen päällä sininen pitkittäinen kolmiomainen kuvio (etelänukonkorennolla vastaavassa kohdassa ohuempi keltainen "naulakuvio" tai "martinilasi"), vanhemmiten koiraat alkavat saada sinistä väriä keskiruumiiseensa.

Naaras: Naaraalla on takaruumiin 2. jaokkeen päällä keltainen pitkittäinen kolmiomainen kuvio. Kolmion sivut kapenevat tasaisesti, etelänukonkorennolla vastaava kuvio muistuttaa martinilasia. Perälisäkkeet ovat lyhyemmät kuin 9.-10. jaokkeen yhteismitta (etelänukonkorentonaaraalla perälisäkkeet ovat pitemmät kuin 9.-10. jaokkeet).

Joillekin naaraille voi kehittyä koirasmainen väritys.

Elinympäristö

Suosii seisovavetisiä lampia, jotka voivat kuivua kesäisin. Elinympärisöjä luonnehtii usein tiheät ruoko- ja kaislakasvustot.

Esiintyminen

Päälentokausi: Lajia tavataan Keski-Euroopassa yleensä heinä-elokuussa, aikaisemmin kuin etelänukonkorentoa. Suomen ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa yksilö (koiras) pyydystettiin 2.8.2008 Helsingin Vuosaaresta.

Pohjois-Euroopassa vain satunnainen vaeltajalaji. Suomea lähinnä tavattu Liettuassa, Puolan keskiosissa, Pohjois-Saksassa ja Etelä-Ruotsissa. Esimerkiksi Puolassa lajin havainnot ovat kymmenkertaistuneet 1990-2000 -luvuilla aiempaan verrattuna. Tanskan ensimmäiset havainnot lajista tehtiin 2006 (21.7. & 25.8. yksittäiset koirasyksilöt). Ruotsin ensimmäiset havainnot ovat vuodelta 2010, jolloin Skånessa näkyi useita yksilöitä, mm. munivia naaraita. Laji on laajalle levinnyt pohjoisen Saksan alueella.

Muuta

Ainoa Aeshna-suvun laji, joka munii tandem-asennossa. Sormusukonkorento Anax parthenope munii samoin usein tandemissa.

Kuvia

Hohtoukonkorento kuvaSamiKarjalainen.jpg

Ensimmäinen Suomesta pyydystetty hohtoukonkorento (leg. Asmus Schröter). Kuva: Sami Karjalainen.

A Affinis male3.jpg

Hohtoukonkorento, koiras partioi reviirillään. Rodos, Kreikka, 2011. Kuva: Risto Toivonen.

Hohtoukonkorento naaras.jpeg

Hohtoukonkorento, naaras. Rodos, Kreikka, 2011. Kuva: Risto Toivonen.

A Affinis male1.jpg

Hohtoukonkorento, koiras. Rodos, Kreikka, 2011. Kuva: Risto Toivonen.

A Affinis male2.jpg

Hohtoukonkorento, koiras. Rodos, Kreikka, 2011. Kuva: Risto Toivonen.

Lähteet

  • Buczynski, P. 2006: Notes on the occurrence of Aeshna affinis Vander L. in the Lublin region. Odonatrix 2(2):33-36.
  • Dijkstra, K.-D. 2006: Field Guide to the Dragonflies of Britain and Europe.
  • Bönsel, A., Frank, M. 2011: Eine Momentaufnahme von Crocothemis erythraea (Brúlle, 1832) und Aeshna affinis Vander Linden 1820 in der nordostdeutschen Jungmoränenlandschaft von Mecklenburg-Vorpommern (Odonata). - Entomologische Nachrichten und Berichte 55:37-42.