Ukonkorennot
Ukonkorennot | ||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||
|
Suurikokoisia, partioivia aitosudenkorentoja. Sukuja tavataan Suomessa kolme: Brachytron, Aeshna ja Anax, mutta sukujen sisällä suuria eroavaisuuksia. Anax-suvun ukonkorennot ovat Suomessa suurharvinaisuuksia.
Kuva: Kuoriutuva siniukonkorento
- Brachytron
- Karvaukonkorento B. pratense
- Varhain lentävä, pienikokoinen rehevien vesistöjen laji.
- Karvaukonkorento B. pratense
- Aeshna
- Siniukonkorento A. juncea
- Suoukonkorento A. subarctica
- Rannikkoukonkorento A. serrata
- Isoukonkorento A. crenata
- Keskenään hyvin samankaltaisia, tummanruskean-mustan, sinisen ja keltaisen kirjavia ukonkorentoja. Siniukonkorento jokapaikanlaji, iso- ja suoukonkorennot suolampien lajeja. Rannikkoukonkorento rannikkoalueiden korento.
- Pohjanukonkorento A. caerulea
- Pienikokoinen pohjoinen laji.
- Pohjanukonkorento A. caerulea
- Viherukonkorento A. viridis
- Kookas, kirkasvärinen, voimakkaan vihreä laji - hyvin harvinainen, esiintymispaikkoja vain muutamia.
- Viherukonkorento A. viridis
- Kirjoukonkorento A. cyanea
- Kirkasvärinen, sinisen ja vihreän kirjava varjoisten pienvesien laji.
- Kirjoukonkorento A. cyanea
- Ruskoukonkorento A. grandis
- Suurikokoinen ja ruskea siipisuonistoa myöten. Jokapaikanlaji.
- Ruskoukonkorento A. grandis
- Etelänukonkorento A. mixta
- Pienikokoinen Etelä-Suomen laji.
- Etelänukonkorento A. mixta
- Hohtoukonkorento A. affinis
- Pienikokoinen. Ei kuulu meikäläiseen lajistoon; tavattu Suomessa kerran vuonna 2008. Laajalti vaaleat keskiruumiin sivut kuten karva- kirjo- ja viherukonkorennolla.
- Hohtoukonkorento A. affinis
- Anax
- Keisarikorento A. imperator
- Sormusukonkorento A. parthenope
- Kulku-ukonkorento A. epphippiger
- Kukin Anax-suvun ukonkorennoista on tavattu Suomessa vain kerran tai pari.
Ukonkorennot voi lähinnä sekoittaa purokorentoon, mutta tämän mustakeltainen kuviointi ja vihreät silmät eroavat täysin ukonkorentojen värityksestä.
Määrittäminen
Ukonkorentojen, varsinkin siniukonkorentoryhmän lajien, määrittäminen maastossa voi olla hyvin hankalaa. Tärkeitä tuntomerkkejä ovat mm. kylkijuovien muoto ja leveys, takaruumiin sivujen kuvioinnit, mittasuhteet ja takaruumiin kuvioiden pienet yksityiskohdat.
Kädessä määritettäessä sukuelimet, varsinkin perälisäkkeiden muoto, ovat tärkeitä ja väritystä varmempia tuntomerkkejä.
Tärkeitä asioita:
- Otsan T-juova ja hartiajuovat, kuvassa kirjoukonkorento
- Kylkisuonten väritys, perälisäkkeet, 2. ja 3. jaokkeen sekä 8. ja 9. jaokkeen kuvointi, kuvassa etelänukonkorento,
- ja keskiruumiin sivujen väritys ja kuviointi.