Pohjanukonkorento

Korentowiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pohjanukonkorento
Tieteellinen luokittelu
Lahko: Sudenkorennot (Odonata)
Alalahko: Aitosudenkorennot (Anisoptera)
Heimo: Ukonkorennot (Aeshnidae)
Suku: Aeshna Fabricius 1775
Laji: caerulea (Ström 1783)
Levinneisyys

Pohjanukonkorento (Aeshna caerulea) esiintyy Suomessa kaikkialla, ollen etelässä erittäin harvinainen suolaji, mutta pohjoisessa jopa yleisin ukonkorentolaji.

Aescae1.jpg

Pohjaukonkorentokoiras on heleän sininen. Kuva Petri Metsälä

Ulkonäkö ja tunnistaminen

Koko: 56-65mm. Pienikokoinen pohjanukonkorento on kooltaan lähellä pieniä etelänukonkorentoa ja karvaukonkorentoa.

Koiras on pohjaväriltään hyvin tummanruskea voimakkain takaruumiin sinisin kirjailuin. Takaruumiin kirkkaansiniset kirjailut ovat laajat eikä seassa ole keltaisia kuviointeja, vrt. muut ukonkorennot. Olkajuovat lyhyet ja kapeat, usein puuttuvat kokonaan. Keskiruumiin sivujuovat hyvin kapeat, koiraalla heleän siniset, ja etummainen tekee yläosassaan voimakkaan mutkan. Viileällä säällä koiraan kuvioinnit tummenevat violetinsävyisiksi.

Naaras on väritykseltään koirasta huomattavasti himmeämpi ja kuvioinnit ovat kellertävät, mutta on tunnettavissa muutoin samoilla tuntomerkeillä kuin koiraskin.

Costa on ruskea ja silmät koskettavat toisiaan päälaella vain lyhyeltä matkaa, toisin kuin muilla ukonkorennoilla.

Pohjanukonkorento laskeutuu usein maahan ja kiville vaakatasoon, usein vaaleille pinnoille. Voi laskeutua myös tarkkailijan päälle.

Elinympäristö

Etelä-Suomessa laajojen luonnontilaisten suoaluiden harvinainen asukki. Laji yleistyy suoalueilla (erityisesti rimpiset nevat) pohjoiseen päin mentäessä ja Pohjois-Lapissa on lähes kaikissa biotoopeissa esiintyvä jokapaikanlaji.

Esiintyminen

Etelä-Suomessa hyvin harvinainen ja paikallinen. Pohjois-Suomessa suhteellisen yleinen, Pohjois-Lapissa ehkä yleisin tai ainakin näkyvin korentolaji.

Runsaudesta vaikea antaa selkeää kuvaa lajin esiintymisen takia. Ehkä paras olisi kuvata lajia Etelä-Suomessa hyvin harvinaiseksi ja melko vähälukuiseksi, Lapissa hyvin yleiseksi ja vähälukuiseksi. Lapissa pohjanukonkorentoa lentää lähes kaikkialla, mutta useimmiten vain yksitellen. Aikuisia on tavattu 2.6.-15.9. välisenä aikana.

Kuvia

Aescae2.jpg

Pohjanukonkorentonaaras on pieni ja yleensä ruskeakeltainen. Huomaa kapeat kylkijuovat ja olemattomat hartiajuovat. Kuva Petri Metsälä

PhpoywPQMAM.jpg

Naaras, Utsjoki. Kuva Jukka Toivanen

20060721 aescae k Turtola.jpg

Pohjanukonkorennon koiras - huomaa lajityypillinen kylkijuova. Turtola 7/2006, Rane Olsen.

Aescaemnetppo.JPG

Pohjanukonkorentokoiraan kylkijuovat ovat erittäin kapeat ja takaruumis laajalti sininen. Hamina 6/07, Petri Parkko.

Renko.jpg

Pohjanukonkorennon elinympäristöä Etelä-Hämeestä. Renko 7/08. Kuva: Jussi Mäkinen.

Lähteet

  • Dijkstra, K.-D. 2006: Field Guide to the Dragonflies of Britain and Europe.
  • Valtonen, P. 1980: Die Verbreitung der finnischen Libellen. - Notulae Entomologicae 60: 199-215
  • Hämäläinen, M. 1984 - Odonata of Inari Lapland. - Kevo Notes 7
  • Karjalainen, S. 2002: Suomen Sudenkorennot
  • Askew, R. 2004: The Dragonflies of Europe