Kulkusyyskorento

Tieteellinen luokittelu

Lahko:	Sudenkorennot (Odonata)
Alalahko:	Aitosudenkorennot (Anisoptera)
Heimo:	Varsinaiset sudenkorennot (Libellulidae)
Suku:	Sympetrum Newman 1833
Laji:	fonscolombii (Sélys 1840)

Kulkusyyskorento (Sympetrum fonscolombii) on harvinainen vaeltajalaji, joka on tavattu Suomessa vain muutaman kerran.

Kulkusyyskorento, koiras. Espanja, Barcelona, syyskuu 2012. Kuva: Petro Pynnönen.

Ulkonäkö ja tunnistaminen

Pituus: 33-40 mm.

Muistuttaa kooltaan ja yleispiirteiltään muita syyskorentoja, eniten elokorentoa ja punasyyskorentoa.

Silmiinpistävin tuntomerkki on sinertävä tai siniharmaa silmien alaosa ja takasiipien tyvellä olevat pienehköt keltaiset läiskät. Reisien ulkoreunalla kellertävät juovat. Vanhoilla koirailla keskiruumiin sivulla erottuu usein vaalea pystyjuova.

Vanhan koiraan siipisuonitus on punaista.

Eroja elokorentoon:

takasiipien tyven läiskät pienemmät (toisinaan elokorennon läiskätkin voivat olla pienet tai jopa puuttua)

naaraan takaruumiin sivulla kulkeva musta juova katkeileva, elokorennolla yhtenäinen

siipien etureunan suonet punaiset (vanhat koiraat) tai kellertävät (naaraat ja nuoret koiraat)

siipitäplät yleensä vaaleat, niiden etu- ja takareuna erottuu tummempana

Eroja punasyyskorentoon ja muihin syyskorentoihin:

Takasiipien tyvellä melko laaja keltainen läiskä

Naaraan sukuaukon suojus ei voimakkaasti ulkoneva

Elinympäristö

Erilaiset seisovat vedet. Suosii erityisesti ihmisen muokkaamiin ympäristöihin syntyneitä uusia pieniä allikoita.

Esiintyminen

Satunnainen harhailija. Naaras valokuvattin Helsingin Uutelassa 9.10.2011 ja koiras pyydystettiin Hämeenlinnan Korpilamminsuolla 21.5.2013. Pyyntipaikalla oli toinenkin punainen syyskorento, joka oli mitä ilmeisimmin samaa lajia. Elo-syyskuussa 2013 lajia tavattiin Vantaalla muutamia nuoria naaraita soramontun pohjalle kertyneen sadevesiallikon äärellä. Kyseiset yksilöt olivat mitä ilmeisimmin syntyneet paikalla. 5.8.2014 koirasyksilö kuvattiin Örössä, Kemiönsaaren Dragsfjärdissä.

Kesällä 2019 lajilla oli voimakas vaellus, ja Ruotsissa lajia havaittiin hyvin runsaasti. Vaellus ylti Suomeenkin. Korppoon Jurmossa lajia havaittiin 6.6.2019 yksi yksilö sekä 21. - 23.6. yhteensä kolme eri yksilöä. Kirkkonummella havaittiin koiras 3.-4.8.2019.

Elää Etelä- ja Keski-Euroopassa ja vaeltaa säännöllisesti luoteeseen ja pohjoiseen pitkiä matkoja. Lajin levinneisyysalueen pohjoisreuna on siirtynyt viime vuosina voimakkaasti kohti pohjoista. Lajin on todettu lisääntyvän Tanskassa vuodesta 2007 alkaen, lisäksi Etelä-Ruotsista on löydetty pieniä populaatioita useilta paikoilta vuonna 2011. Havaittu myös Latviassa sekä kesäkuun 2013 alussa Viron Kihnussa.