Kuutytönkorento

Tieteellinen luokittelu

Lahko:	Sudenkorennot (Odonata)
Alalahko:	Hentosudenkorennot (Zygoptera)
Heimo:	Tytönkorennot (Coenagrionidae)
Suku:	Coenagrion Kirby 1890
Laji:	lunulatum (Charpentier 1840)

Levinneisyys

Kuutytönkorento (Coenagrion lunulatum) on levinneisyydeltään laikuittainen, ilmeisesti pohjoisen Suomen kaunis tytönkorentolaji.

Kuutytönkorennot tandemissa, Sipoo. Kuva: Jukka Toivanen

Yleiskuvaus

Loppukevään ja alkukesän laji. Kirkkaanvärinen koiras lentää kirkasvetisillä, ruovikkoisilla suolammilla toukokuun lopussa, ollen ensimmäisiä kunnolla lennossa olevia tytönkorentojamme.

Ulkonäkö ja tunnistaminen

Pituus 30-33mm.

Koiras on väritykseltään kauniin kaksivärinen, päältä sininen, alta vihreä. Koiras muistuttaa erityisesti keihästytönkorentoa ja vihertytönkorentoa. Keihästytön- ja taigatytönkorennon tavoin koiraan silmien alapinnat ovat vihreät.

Yleisväriltään hieman lähilajeja tummempi; olkajuovat kapeat ja takaruumiin jaokkeet päältä suurimmaksi osaksi mustat. Takaruumiin toisen jaokkeen kuvio tyypillinen puolikuu ja sen edessä sivuilla pitkittäiset viirut. Joskus nämä kuviot ovat yhtyneet. 3.-7. jaokkeessa vain etureunassa sinistä ja ne ovat muuten tummat, 8.-9. jaoke kokonaan siniset. Kaulus kokotumma ja sen keskiliuska pitkä ja törröttävä. Yltä koiras on siis erittäin tumma, mutta sivuilta kauniin sinivihreä.

Naaras muistuttaa muita tytönkorentoja vihreän ja mustankirjavana. Takaruumiin kolmannen jaokkeen kuvio selkäpuolelta torpedomainen ja 8. jaokkeen etureuna hyvin kapelti vaalea. Paras ero kauluksen muoto, ks. koiras. Vihertytönkorentonaaraalla hieman samanlainen kauluri, mutta sillä takaruumiin kolmannen jaokkeen kuvio salmiakkiruutumainen ja keskiruumiin tumman hartiajuovan etualareunassa alaspäin työntyvä neliömäinen kuvio.

Elinympäristö

Etelämpänä suolammet ja muut seisovat vedet, joissa melko kirkas ja puhdas vesi ja usein järviruokokasvustoa sekä muuta kasvillisuutta. Pohjoisempana ilmeisesti tyypillisten suolampien laji, ja Inarin ympäristössä lajia tavataan jopa erittäin vähäravinteisista sorapohjaisista lammikoista joissa kasvillisuutta ei juurikaan ole.

Esiintyminen

Suhteellisen harvinainen ja melko runsaslukuinen laji, jota tavataan laikuttaisilla esiintymispaikoillaan usein kymmenittäin. Laji esiintyy luultavastii koko maassa, vaikka esiintyminen on paikoittaista ja havaintotiedot melko puutteellisia. Pääosasta Suomea on vain hajanaisia havaintoja, ja laji puuttuu kokonaan monen luonnontieteellisen maakunnan alueelta; Keski-Suomen pohjoisosissa, kuten Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa, ei lajista ole tehty laisinkaan havaintoja. Ilmeisesti yleisimmillään Inarijärven ympäristössä, jossa runsas.

Lajin esiintyminen etelässä painottuu alkukesään, toukokuun lopulta kesäkuun lopulle. Pohjoisempana päälentokausi muiden korentojen tapaan ilmeisesti kesä-heinäkuussa. Aikuisia on tavattu 18.5.-19.8. välisenä aikana.

Kuvat

Kuutytönkorentokoiras. Kuva: Rane Olsen

Kuutytönkorentonaaras. Kuva: Rane Olsen

Kuutytönkorentonaaras, Sipoo 5/06. Kuva: Janne Koskinen

Kuutytönkorento, koiras. 31.5.2007, Sipoo. Kuva: Jussi Mäkinen.

Kuutytönkorento, naaras. Sipoo. Kuva: Jukka Toivanen

Lähteet

Dijkstra, K.-D. 2006: Field Guide to the Dragonflies of Britain and Europe.
Karjalainen, S. 2002: Suomen sudenkorennot
Valtonen, P. 1980: Die Verbreitung der finnischen Libellen. - Notulae Entomologicae 60: 199-215
Hämäläinen, M. 1984 - Odonata of Inari Lapland. - Kevo Notes 7
www.korento.net