Sirolampikorento
| Sirolampikorento | ||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||
| ||||||||||
| Levinneisyys | ||||||||||
|
<hatikkakartta queryid="2951.448" taxon="3959" width="250"/> |
Sirolampikorento (Leucorrhinia albifrons) muistuttaa ulkonäöltään lummelampikorentoa ja on tämän tavoin rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla.
Koiras, Espoo. Kuva: Jukka Toivanen
Ulkonäkö ja tunnistaminen
Takaruumiin pituus: 22-27 mm, kokonaispituus: 33-39 mm.
Lampikorennoksi laji on helposti tunnistettavissa kirkkaista siivistä, valkoisesta naamasta ja pienestä, eloisasta ja vilkkaasta olemuksesta.
Takaruumis on siro, koiraalla siniharmaa tyvi lummelampikorennon tavoin, naaraalla takaruumiin päällä hentoja pitkulaisia keltaisia viiruja. Siipitäplä musta, siiven kärjessä siipitäplän vieressä vaaleaa suonitusta. Valkoiset perälisäkkeet.
Koiras: Melko helppo tunnistaa. Takaruumis vain lievästi kärjestään leventynyt, ei laakea ja mailamainen kuin lummelampikorennolla. Naama valkoinen. Keskiruumis karvainen, pohjaväriltään tumman siniharmaa. Takaruumis lähes musta, sen tyvi laajalti siniharmaa. Samankaltainen väritys on ainoastaan lummelampikorennolla.
Naaras ja nuori koiras: Pohjaväri lähes musta. Naaraan takaruumis lähes tasapaksu tikku, keltaisia kuvioita 2.-6. jaokkeissa. Selkäpuolella vain hyvin kapeita ja heikkoja vaaleita pitkittäisviiruja 4.-6. jaokkeissa, erotuksena lummelampikorentoon jolla paksumpia täpliä. Toisinaan sirolampikorentonaaraan takaruumissa voi olla keltaisia kuvioita vain 2.-3. jaokkeissa. Sirolampikorennolla keskiruumiin olkajuovat ovat kapeammat kuin lummelampikorennolla. Naaras voidaan sekoittaa jopa tummasyyskorentoon!
Elinympäristö
Suolammet, järvenlahdet ja muut seisovat vedet, myös hitaasti virtaavat joet. Kuoriutumisen jälkeen sirolampikorennot hakeutuvat jopa 2km etäisyydelle lisääntymisalueistaan saalistamaan metsän keskellä oleville avoimille kalliolaikuille, sorakuopille, metsäteille, kesantopelloille yms.
Esiintyminen
Yleinen maan etelä- ja keskiosissa. Pohjoisin havainto Oulusta. Lentoaika kesä - elokuu. Aikuisia on tavattu 28.5. - 20.9. välisenä aikana.
Muuta
Rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla. Mainittu Luontodirektiivin IV(a) -liitteessä, jossa luetellut lajit edellyttävät tiukkaa suojelua. Lisääntymispaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä.
Kuvia
Sirolampikorentokoiras. Kuva: Rane Olsen
Sirolampikorentonaaras. Kuva: Rane Olsen
Sirolampikorentokoiras. Kuva: Sulka Haro
Sirolampikorennon naaras on erittäin tumma. Kuva: Petri Metsälä
Sirolampikorennon naaraan kuvioinnit ovat hyvin pieniä, haalean keltaisia, vertaa esim. tummasyyskorentoon. Tämä yksilö joutui haaviin vahingossa. Pohja 8/05. Kuva: Janne Koskinen
Kuoriutuva sirolampikorento. Kuva: Petri Metsälä
Sirolampikorennon toukka. Erona lummelampikorentoon heikommat selkäpiikit. Erona täplälampikorentoon heikompi selkäoka 8. jaokkeessa ja pitkä sivuoka 9. jaokkeessa. Vatsapuolen tummat juovat ovat heikot sirolampi- ja lummelampikorennoilla.
Lähteet
- Dijkstra, K.-D. 2006: Field Guide to the Dragonflies of Britain and Europe.
- Valtonen, P. 1980: Die Verbreitung der finnischen Libellen. - Notulae Entomologicae 60: 199-215
- Askew, R. 2004: The Dragonflies of Europe
- Karjalainen, S. 2002: Suomen Sudenkorennot